Tulevaisuuden kyvykkyydet
Työelämän ennustetaan muuttuvan radikaalisti tulevien vuosien aikana. Teknologian kehitys luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla muuttaa merkittävästi usean toimialan toimintalogiikkaa. On arvioitu, että vuonna 2027 kaikista yritysten toiminnoista 34 % hoitavat koneet (WEF, 2023). Ikääntyvä väestö Euroopassa synnyttää uudenlaisia haasteita työvoiman saatavuuteen ja terveydenhuollon kantokykyyn liittyen. Samalla etenevä ilmastomuutos aiheuttaa merkittäviä haasteita ruuan alkutuotantoon, vesivarojen riittävyyteen, ja ohjaa kulutuskäyttäytymistä kestävämpään suuntaan. Yhtä aikaa globaalissa toimintaympäristössä on nähtävissä rauhattomuutta, konflikteja ja polarisaatiota.
Monta tulevaisuuteen vaikuttavaa merkittävää kehityskulkua on nyt käynnissä, ja ne tulevat jossain määrin varmasti vaikuttamaan siihen millaisessa toimintaympäristössä yritykset ja organisaatiot toimivat ja millä logiikalla. Se, miten yritykset ja organisaatiot pärjäävät uudenlaisessa todellisuudessa määrittyy vain osin ulkoisten tekijöiden kautta. Merkittävämmässä roolissa on kuitenkin se, minkälaista osaamista ja kyvykkyyksiä yrityksillä ja organisaatioilla on, ja mihin suuntaan kyvykkyyksiä kehitetään.
Minkälaista osaamista ja kyvykkyyksiä tulevaisuudessa tarvitaan?
World Economic Forumin (2023) laajassa empiirisessä tutkimuksessa selvitettiin ns. neljännen teollisen vallankumouksen vaikutusta työntekijämarkkinoihin ja tunnistettiin keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita. Tutkimuksessa käytettiin tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyssä WEF:n globaalia osaamistaksonomiaa (kuva 1). Taksonomiassa osaaminen jaetaan kahdeksaan eri osaamisperheeseen ja edelleen kahteenkymmeneenkuuteen eri osaamiseen tai kyvykkyyteen.
Kuva 1. Osaamistaksonomia
Tutkimuksen otoksena käytettiin kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä tai organisaatioita, jotka työllistävät yli 100 henkilöä. Tutkimuksen otoksena toimii 803 eri yritystä tai organisaatiota 27 eri teollisuuden alalta ja 45 eri maasta. Kuvassa 2 on vertailtu yritysten ja organisaatioiden näkemyksiä keskeisimmistä osaamisen kehitystarpeista Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viiden vuoden sisällä (2023–2027).
Kognitiiviset kyvyt. Tutkimuksen perusteella keskeisin kyvykkyys, johon yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot tulevat panostamaan seuraavan viiden vuoden aikana on analyyttinen ajattelu. Analyyttisen ajattelun arvioidaan olevan merkittävin osaamisen kehityskohde niin globaalisti, kuin Euroopassakin. Kognitiivisista kyvykkyyksistä luovan ajattelun merkitys osaamisalueena on melko lailla linjassa verrattaessa Suomea ja Ruotsia, mutta eroaa merkittävästi yleisestä eurooppalaisesta tai pohjoisamerikkalaisesta näkemyksestä. Suomessa vajaa viidennes yrityksistä näkee luovan ajattelun keskeisenä tulevaisuuden kyvykkyytenä, kun taas Pohjois-Amerikassa vastaava luku on 46 %.
Kuva 2: TOP 10 keskeiset kehitettävät kyvykkyydet viiden vuoden aikana
Teknologinen osaaminen. Tutkimuksen mukaan tekoälyyn ja big dataan liittyvään osaamiseen panostetaan Suomessa merkittävästi verrokkimaa Ruotsia enemmän. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista suomalaisista yrityksistä koki tekoälyn ja big dataan liittyvän osaamisen keskeiseksi osaamisen kehityskohteeksi viiden vuoden sisään. Suomalaiset yritykset näkevät tässä osa-alueessa myös enemmän potentiaalia kuin yritykset Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Keskeisinä teknologisen osaamisen osa-alueina nähdään tulevaisuudessa myös teknologisten termien ymmärtäminen, sekä suunnitteluun ja käyttäjäkokemukseen liittyvä osaaminen. Suomessa teknologian suunnittelun ja käyttäjäkokemuksen tärkeys on jonkin verran matalammalla tasolla kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kuluttajaliiketoiminnassa tähän on varmasti syytä kiinnittää huomiota.
Yhteistyökyvykkyydet. Yhteistyöhön liittyvästä osaamisesta keskeisimpänä nähdään tulevaisuudessa johtajuus ja sosiaalisen vaikuttamisen osaaminen. Tämän osaamisen osa-alueella ei tutkimuksen mukaan ole juurikaan eroja Suomen ja Ruotsin välillä. Samoin yleisesti Euroopassa tämä osaamisalue arvotetaan korkealle. Ruotsissa joka viides yritys pitää merkittävänä osaamisena tulevaisuudessa myös kykyä empatiaan ja aktiiviseen kuuntelemiseen. Pohjois-Amerikassa vastaava näkemys on joka neljännellä tutkimukseen osallistuneella yrityksellä. Suomessa empatia ja aktiivinen kuunteleminen ei noussut top 10 keskeisten tulevaisuuden osaamisten listalle. Tämä löydös voi kertoa joko siitä, että Suomessa kanssaihmisten kuuleminen ja ymmärtäminen on jo nykyisellään hyvällä tasolla tai että sitä ei nähdä merkityksellisenä.
Minäpystyvyys. Resilienssi (muutoskyvykkyys) ja joustavuus nähdään keskeisinä osaamisalueina tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tämän osaamisalueen korostuminen osana keskeisimpiä kyvykkyyksiä indikoi tarpeesta osata sopeutua merkittäviin ja jatkuviin muutoksiin yritysten ja organisaatioiden toimintalogiikassa ja toimintaympäristössä. Osaamisvaateen merkitystä selittää varmasti osaltaan jo alkanut teknologinen murros sekä epästabiilimmaksi muuttunut toimintaympäristö.
Etiikka. Osana eettistä toimintaa keskeisenä tulevaisuuden osaamisena pidetään uteliaisuutta ja sitoutumista elinikäiseen oppimiseen. Tämän osaamisen mainitsi Suomessa keskeiseksi tulevaisuuden kyvykkyydeksi joka kolmas tutkimukseen osallistunut yritys tai organisaatio. Euroopan tasolla luku on suurin piirtein vastaava, mutta Ruotsissa merkittävästi korkeampi (46 %). Ruotsissa ja Eurooppa-tason tarkastelussa nousee esille myös motivaation ja itsetuntemuksen rooli keskeisenä tulevaisuuden kyvykkyytenä.
Johtaminen. Asiajohtamisen osalta keskeiseksi osaamisen kehittämisen painopisteenä Suomessa on laatujohtaminen. Lähes joka neljäs tutkimukseen osallistunut yritys tai organisaatio Suomessa mainitse sen keskeiseksi osaamisen kehityskohteeksi. Euroopan ja Pohjois-Amerikan tasolla korostuu osaamisen hallinta, joka mainittiin kehityskohteeksi noin neljänneksessä yrityksiä.
Transformatiiviset kyvykkyydet
Mielenkiintoisen näkökulman tulevaisuuden kyvykkyyksiin antaa myös OECD:n kehittämä oppimiskompassi 2030 (OECD, 2019). Kompassin lähtökohtana on yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi, jonka saavuttaminen rakentuu tietojen, taitojen, asenteiden ja arvojen lisäksi tranformatiivisista kyvykkyyksistä. Transformatiiviset kyvykkyydet ovat keskeisiä osaamisalueita, joiden avulla toimitaan muuttuvassa maailmassa. Nämä voidaan nähdä korkeamman tason kyvykkyyksinä, joiden avulla uuden oppiminen ja osaamisen päivittäminen mahdollistuu.
OECD listaa kolme keskeistä transformatiivista kyvykkyyttä, joita ovat kyky luoda uutta arvoa, kyky ristiriitaisten ajatusmallien yhteensovittamiseen ja haasteiden ratkaisuun, sekä kyky vastuunottoon ja itsereflektioon. Transformatiiviset kyvykkyydet luovat edellytykset osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ennakoinnin, toiminnan ja reflektion kautta.
Osaamisen ja kyvykkyyden vaatimukset tulevaisuudessa vaihtelevat toimialan, yrityksen ja työtehtävän mukaan sekä ajassa. Teknologiset muutokset tulevat myös muuttamaan toimenkuvia ja työn tekemisen sisältöä. Osan nykyisistä työtehtävistä ennustetaan katoavan ja uusia työtehtäviä syntyy. Samalla on varauduttava siihen, että nykyinen osaaminen voi käydä jossain vaiheessa arvottomaksi ja osaamista on uudistettava. Näin ollen transformatiivisten kyvykkyyksien merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa.
Miten tulevaisuuden kyvykkyyksiä kehitetään?
Tulevaisuuden keskeisten kyvykkyyksien nähdään sisältävän sisällöllisen tai funktionaalisen osaamisen (mm. tekoäly) lisäksi kyvykkyyksiä, jotka liittyvät ajattelumalleihin (mm. analyyttinen ajattelu), uuden oppimiseen, muutoskyvykkyyteen ja itsetuntemukseen. Miten näitä keskeisiä kyvykkyyksiä voitaisiin kehittää yrityksissä ja organisaatioissa?
Teknologian kehitys toimii toisaalta muutosajurina luoden tarpeen uudenlaiselle osaamiselle, mutta toisaalta se mahdollistaa myös uudenlaisen tavan kyvykkyyksien kehittämiselle. Esimerkiksi tutkimustulokset pelillistetyn oppimisen hyödyntämisestä näyttävät parantavan opiskelumotivaatiota, johtavan parempiin oppimistuloksiin ja edistävän kognitiivisia kykyjä (Sailer & Homner, 2020). Samoin simulaatioperusteisen oppimisen on tutkittu olevan yksi tehokkaimmista tavoista fasilitoida haastavien osaamisten omaksumista eri aloilla (Chernikova et al. 2020).
Generatiivinen tekoäly tarjoaa myös uusia välineitä oppimiseen, joskin tekoälyn hyödyntämisessä on syytä huomioida mahdolliset haasteet liittyen sisällön laadun valvontaan ja eettisiin kysymyksiin. Tekoälyn myötä kyvykkyyksien kehittämisessä on mahdollista mm. tarjota personoituja oppimispolkuja, joissa tunnistetaan koulutettavan yksilölliset tarpeet ja oppimisvahvuudet. Tekoälypohjainen tuutori voi näin tarjota erittäin kohdennettua ja personoitua tukea kunkin oppijan osaamistarpeisiin. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia liittyy myös tekoälyn kykyyn analysoida ja diagnosoida erilaisia syötteitä, tuottaa palautetta niiden pohjalta ja todentaa osaamista. Tekoälypohjaiset simulaatiot voivat esimerkiksi tarjota koulutettaville mahdollisuuden harjoitella johtamistaitojaan virtuaalisessa ympäristössä. Tällaiset simulaatiot voivat kattaa erilaisia skenaarioita, kuten konflikti- tai päätöksentekotilanteita ja tiiminhallintaa.
Tietoja kirjoittajasta
Perttu Dietrich on Lessonlabin toimitusjohtaja ja innostunut siitä, miten uudet teknologiat muuttavat yritysten koulutusta ja kehittämistä. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus useista johtotehtävistä suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä.
Lisätietoa
Jos olet kiinnostunut keskustelemaan kanssamme ja oppimaan lisää aiheesta tai tutkimaan, miten LessonLab voi muuttaa oppimista työpaikallasi, ota meihin yhteyttä.
Lähteet
Chernikova, O., Heitzmann, N., Stadler, M., Holzberger, D., Seidel, T., & Fischer, F. (2020). Simulation-based learning in higher education: A meta-analysis. Review of Educational Research, 90(4), 499-541. https://doi.org/10.3102/0034654320933544
OECD, 2019. Future of Ecucation and Skills 2030, Conceptual learning framework. https://www.oecd.org/education/2030/E2030%20Position%20Paper%20(05.04.2018).pdf
Sailer, M., & Homner, L. (2020). The gamification of learning: A meta-analysis. Educational Psychology Review, 32(1), 77-112. https://doi.org/10.1007/s10648-019-09498-w
World Economic Forum. 2023. Future of Jobs Report 2023. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/
Recent Comments